Typologian perustajat
|
Carl Gustav
JUNG (1875 - 1961)
Sveitsiläinen psykologi ja psykiatri.
Tutkimuksissaan on todistanut, että persoonallisuustyypit
eivät ainoastaan eroa psykisesti sairaiden, vaan myös
terveiden kesken. Hänen typologiansa perusteella on luottu
sosioniikka ja useita muita suosittuja teorioita, kuten MBTI,
Keirseyn testi,
Eysenckin testi. |
|
Isabel Briggs MYERS (1897 - 1980)
Hän oli ammatiltaan koulunopettaja. (school teacher, too vague) Jungin psykologisen typologian pohjalta hän yhdessä äitinsä K. Briggsin kanssa kehitti Myers-Briggs Type Indicator:in (MBTI), joka on erittäin suosittu Yhdysvalloissa (sen johdannaisen The Keirsey Temperament Indicator:in ohella). Sosioniikka sotketaan usein hänen teoriaansa, vaikka niiden välillä on useita olennaisia eroja. Jos haluat oppia lisää hänestä ja hänen teoriastaan käy sivulla
www.capt.org. |
 |
Antoni KEPINSKI
(1918 - 1972)
Puolalainen psykiatri. Teoksessaan Neuroosien Psykopatologia, hän loi informaatiometabolismin käsitteen, mikä hänen mielestään selittäisi tiettyjä säännöllisyyksiä pysyvämmissä ihmissuhteissa. Myöhemmin A Augusta loi Sosioniikan perustan Kepinskin informaatiometabolismin sekä Jungin persoonallisuustyyppiteorian pohjalta. |
|
Aušra
AUGUSTA (s. 4.04.1927)
Oikea sukunimi: Augustinavičiute.
A. asuu Vilnassa, Liettuassa. Hän on sosioniikan luoja:
suhteiden teoriat, kuten tiedonvaihto persoonallisuustyypien
kesken. Ammatiltaan hän on liikemies, sosiologi, ja v.1968
hänestä tuli Vilnan Pedagogisen Instituutin perhetiedekunnan
dekaani |
Yhteys
|
Change language? - ¿Cambiar idioma? - Andere sprache? - Autre langue? - Ŝanĝi lingvon?
         
Ihmisten välisiä suhteita voi ennustaa. Tätä mieltä ovat
verrattain uuden (v. 1970 alkaen), sosionikka-nimisen psykologisen
teorian puolustajat. Ihmisten väliset suhteet muodostuvat 16
eri persoonallisuustyypin kesken, joista yhteen sinäkin kuulut.
Persoonallisuustyyppi (sosiotyyppi) ei
muutu joka päivä, tai edes joka vuosi. Persoonallisuustyyppi
muodostuu jostain muusta kuin kasvatuksesta, kultturista tai ammatista.
Se on informaatiota ja toimintaa ihmisen ympärillä olevan
maailman kanssa. Kullakin tyypillä ei ole ainoastaan vahvoja,
vaan myös heikkoja puolia: heikot puolet täydentyvät
vahvoilla puolilla ja päinvastoin. Joskus samaan tyyppiin kuuluvat
näyttävät kaksosilta, vaikka eivät ole edes
sukulaisia keskenään. Luultavasti tyyppi on “ohjelmoitu”
geneettisesti.
Sosionikassa lähdetään siitä,
että suhteet riippuvat enemmän persoonallisuustyypistä
kuin kasvatuksesta. Psykologiassa on kuitenkin olemassa
erilaisia ihmisten välisten suhteiden teorioita. Monet psykologit
ovat sitä mieltä, ettei ihmisen luonne vaikuta suhteisiin
vaan että kaikki riippuu vain kulttuurista, asemasta yhteiskunnassa,
kasvatuksesta ja ammatista jne. Mutta niiden kesken, jotka näkevät
ihmisten luonteen ja heidän suhteiden välisen yhteyden,
näkökohdat eroavat. Sokrates ei osannut vastata, kumpi
ystävistä on parempi: kaikkein samanlaisin vai kaikkein
erilaisin ystävä.
Sosioniikka erottaa tyyppien väliset
suhteet yhteisymmärryksen mukaan. Esimerkiksi kahden
samankaltaisen henkilön välinen suhde ei aina ole hyvä.
Samankaltaiset henkilöt ymmärtävät toisiaan
toisaalta välittömästi, mutta he ovat kuitenkin yhtä
heikkoja kohdatessaan ongelmia. Yhteistyökyky ongelmia kohdatessa
on siis samankaltaisilla tyypeillä matala. Kahden aivan erilaisen
tyypin välinen suhde on vielä huonompi. Suhde voi johtaa
riitoihin. Missä on sitten “kultainen keskitie”?
Tämä on dualisuutta eli psykologisen
täydennyksen suhteita. Sosioniikka jakaa 16 tyyppiä
8 täydennys- eli duaalipariksi. Täydennysparit ovat kaikkien
tukevimmat läheisissä suhteissa, esimerkiksi perheessä.
Sosioniikka on syntynyt K.G.Jungin persoonallisuustypologian perusteella. Sen
vuoksi sosioniikka monissa asioissa muistuttaa Myers Briggsin (MBTI)
amerikkalaista persoonallisuustyyppijen teoriaa. Mutta on olemassa myös
isoja erotuksia, mistä ei saa unohtaa:
| Myers ja Briggs (MBTI) |
Sosioniikka |
| Jungin merkkijen lisäksi on
johdettu J/P-merkki |
Katsotaan, että J/P käy
yhteen rationaalisuus/irrationaalisuus jungin merkin kanssa |
| Persoonallisuustyyppi on selostettu tasapainotilassa 4 merkkien ja toimintamallin mukaan. |
Persoonallisuustyyppi (sosiotyyppi) on
selostettu dynamiikassa sen muutoksen kautta erilaisissa tilanteissa
(niin sanotun A mallin mukaan).Introverttityyppien A-malli eroaa MBTI
toimintamallista. |
| On olemassa erilaisia, ristiriitaisia
tyyppivälisten suhteiden teoreita. Kaikki suhteet pidetään
symmetrisinä. |
On olemassa A-mallilla perustettu
yhtenäinen suhteiden teoria; toimetetaan ennustuksia suhteiden
mukavuudesta.Toiset suhteet pidetään asymmetrisina. |
| MBTI teoria pidetään
psykologian osana. |
Sosioniikka ei käytä
ainoastaan psykologian saavutuksia, vaan rajatieteidenkin : sosiologian,
neurofysiologian, j.n.e.Muun muassa, viimeiset 10 vuotta tutkitaan
aktivisesti persoonallisuustyypien ja ihmisen hermosysteeman yhteyttä. |
| Persoonallisuustyyppi selostetaan vain
kahdela tavalla: 4 kaksoismerkin kautta, ja toimintamallin kautta. |
Persoonallisuustyyppi ei selosteta
ainoastaan yllä mainituilla kahdella tavalla, vaan myös
lisämerkkien ja pienryhmien kautta. |
| Poliittinen korrektisuus:
selostetaan ennen kaikkea tyyppisten vahvat puolet |
Selostetaan sekä vahvat että
heikot tyypisten puolet; tutkitan heikkojen puolten kanssa sidotut neuroosit |
| Testaus on tyypin
määrittelyn pää metod. Tähän hetken saakka muutama miljoonaa
ihmistä ovat testattu MBTI, Keirseyn, y.m. testeilla. |
Käytetään testausta,
mutta sitä pidetään epäriittävänä ja ei
aina luotettavana keinona.On levitetty lääkintä-diagnostiikan
kaltaiset metodit: valvonta, haastattelu, ulkonäkö j.n.e. |
| Tyyppien määrä on 16 |
Tutkitaan myös Alityyppiä
(32 ja enemmän) |
Sosionikan
peruskäyttöpiirit. Pedagogiikka (opettajien
ja oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tutkinta opintoaineiston omaksumisen
ongelma) perheneuvonanta ( avioliitto ja ero ikäongelmat),
kaaderineuvonanto ( ammattiorientaatio, yhteensopivuus
henkilökunnassa, yrityksen strategia henkilökunnan kokoonpanosta
lähtien ), perusteelliset tutkimustyöt ( matemaattinen muovaileminen,
genetiikka, psykofysiologia, morfologia sosiotyyppien ulkoparametrit),
psykofysiologiset peilit ja harjoitelut. |
